Superkuu Pielisellä

Juhannuspäivänä pääsin mukavassa porukassa Nuutisen Einon veneellä kuvaamaan superkuuta Pieliselle Kolin kansallispuiston saaristoon.

Vähän ennen kymmentä kuu ilmestyi haaleana etelätaivaalle.

 

 Hiekkasaarten sokkeloissa

Yhdentoista jälkeen pilvet peittivät kuun ja Kolin Mustarintanen toivotti hyvää yötä. 

Täydenkuun yö on vielä edessäpäin.

Superkuu ja haapana

Juhannusyönä soutelin Käränkällä ja ihastelin yhdessä haapanan kanssa superkuuta.

Tänä iltana pääsen katselemaan superkuuta ja Kolin vaaroja Pieliselle.
Superjuhannusta kaikille!

Aamukahviseuraa lammella

Kesäisin en malta nukkua aamuisin. Heti herättyäni vilkaisen ikkunasta.

Sumu ja  aamunkajo houkuttelevat lammelle. Keitän kahvin termokseen ja otan kamerat mukaani. Soudan tai useimmiten huopaan hiljalleen lammella. Takaperin soutaessa havaitsen linnut paremmin. Annan virtauksien kuljettaa venettä. Silloin linnut eivät häiriinny. Minulla ei ole lintukuvaukseen sopivia pitkiä objektiiveja eikä piilokojuja. Siksi minun on vain oltava hiljaa ja toivottava, että linnut hyväksyvät minut osaksi maisemaansa.

Tänä kesänä telkkä pesi viime vuonna pystytettyyn pönttöön saunarantani viereiselle soiselle niemekkeelle.
Keväällä sain seurata soidinmenoja  http://suakkuna.blogspot.fi/2013/05/kortelahden-kevatlinnut.html
Juhannusaatonaattona join aamukahvia kaislikon katveessa veneessä ja huomasin, että minulla oli suloista aamukahviseuraa.

 Yhtäkkiä toinen telkkänaaras lensi lahdukkaan.

Emo kiiti puolustamaan reviiriään ja poikasiaan.

Telkät pärskivät, sukeltelivat ja ajoivat toisiaan takaa-

Lopulta tunkeilija häipyi. Miksi telkät tappelivat? Oliko toisen haudonta epäonnistunut ja se yritti ryöstää poikaset?

 Äkkiä poikasten luo!

 Perhe taas turvallisesti koossa.
Lopuksi sikermä Käränkällä amukahvilla tapaamiani lintuja:

 Kalalokki

Västäräkki

Viklo, mutta pitää tarkistaa kirjeenvaihdosta, mikä viklo.

 Joutsenten pikavisiitti

Kuikka pesii lähisuolla, mutta pitää etäisyyttä. Toivottavasti näen kesän kuluessa poikasen tai poikasia.

Yöttömän yön juhlaa!

Kolin Tukula

Tuku tuku lampaitani, kili kili kiliäni, päkä päkä puskuri pässiä...

Hehtaarin kokoinen Kortelahden rantapelto aidattiin alkukesästä verkkoaidalla. Päädyin verkkoaitaan, vaikka Haukivillasta niittytalkoisiin tulevat lampaat on opetettu olemaan myös sähköaidassa. Verkkoaita tuntui sopivammalta, koska muut eläimeni eli kanani, kissani ja koirani eivät ole tottuneet sähköaitaan. Tavoitteenani on kesän mittaan saavuttaa ystävyys ja luottamus koko pihalaumassani eli liittää lampaat mukaan sopuisaan Kortelahden eläinporukkaan. Hyvin tehty verkkoaita on mielestäni myös kauniimman näköinen kuin sähköaita.

Tulevan kesälampolani kruunasi kaunis portti ja lampolani nimi: Kolin Tukula

 Kiitos Ismolle komeasta kyltistä.

Johanna ja Ellis toivat hartaasti odotetut lampaat juhannusviikolla. Yrjö-kukko oli  portilla vastassa.

Alma on lauman johtajauuhi.

Alman kolmikuiset tyttäret Dulle ja Doff.

Ilona-uuhi, joka on vähän ujompi. Mutta selvää valokuvamalliainesta.

Ilonan kaksikuinen tytär syntyi yllätyksenä ja sai nimekseen Ihmelapsi.

Jo ensimmäisenä iltana lampaat kulkivat perässäni pitkin laidunta ja tulivat rapsuteltaviksi. Juuri tätä nyt tarvitsen: villaterapiaa!

Kiitos Ellis, että lainasit minulle lampaita Haukivillan lampolasta.

Rahvon orilaidun

 Yksi- ja kaksivuotiaita orivarsoja lastattiin lautalle.

Kaikkiaan 11 varsaa, joista suomenhevosia 8, lämminverisiä 2 ja yksi poniori.

 Kolmen kilometrin lauttamatkan jälkeen saavuttiin Rahvon saareen.

Vehreät kesälaitumet odottavat varsoja. Täällä aikanaan  vuonna 1992 Pilven Poikakin vietti viimeisen varsakesänsä.

 Reipasta kesää!